Maa on harmaa ja märkä,
kiiltonahkakenkien puolesta saa pelätä joka askeleella. Joulukuu on
ylittänyt puolivälin, ja pian olisi aika järjestäytyä perhekeskeiseksi
joulusiivouksen ja leipomusten avulla.
Lahjasirkus
on tänä vuonna onneksi jäänyt vähiin; kuten viime vuonnakin, sovimme
perheen kesken, että vain puolisot ostavat toisilleen lahjat. Näin kukin
saa yhden paketin kuusen alle, mutta materian määrä pysyy
kohtuullisena. Sinkkuja muistetaan koko perheen voimin yhteisellä
lahjalla. Satsaamme mieluummin joulurahamme yhteisen ruokapöydän
antimiin.
Sopikaa reippaasti lahjusten rajoittamisesta. Olen itse sopinut ystävien kanssa, että yritämme lahjojenvaihdon sijaan nähdä ennen joulua ja viettää pienen kiireettömän hetken yhdessä. Lahjoja ei osteta, perheenkin kanssa käytössä vain yhden lahjan malli. Yhdessävietetty aika on paras lahja. Jos raha polttelee taskunpohjalla, voi roposensa sijoittaa vaikka erityisen hyvään viiniin tai siihen kaikkein parhaaseen suklaaseen - ylimääräistä, kierrätyskelvotonta ja maatumatonta krääsää kannattaa välttää viimeiseen asti niin lahjojen kuin kodin koristelunkin osalta. Jos haluaa olla oikein höveli, voi muistaa Kirkon Ulkomaanapua pienellä lahjoituksella ja ajatella heitä, joilla ei ole jouluna edes puhdasta vettä.
Esimerkiksi tästä: Toisenlainen Lahja
Hengellisempi lahjapaketti syntyi Kirkko ja Kaupunki-lehden sivuista. Päälle taittelin lehdestä löytyneen piispa Irja Askolan kauniin joulutervehdyksen. |
Pelkästään lahjojen käärepaperia myydään joka nurkalla - ja se on sitä tavaraa, mitä on turha yrittää työntää kierrätyspaperilaatikkoon. Kultaiset ja hopeiset koristeet lahjapaperissa tekevät siitä kierrätyskelvotonta jätettä. Suosimmekin ainakin tässä perheessä sellaista tapaa, että lahjat kääritään esimerkiksi sanomalehtipaperiin. Näin joulun alla lehdissä on kauniita talvikuvia, ja kuvan voi tähdätä paketin päälle. Lisätään vain pätkä koristenauhaa (vanhoista vuosista jäänyttä lahjanarua tai vaikka lettinauhoiksi kelpaavaa kestonauhaa), ja kaunis, hivenen retrohenkinen paketti on syntynyt. Ja luonto kiittää.
Joulukortti voi näinä maailmanaikoina olla tunnelmallinen, vaikka se olisikin sähköinen. Tottakai paperisessa tai itse tehdyssä kortissa on sitä jotain, mutta jospa niitä lähettäisi vain muutamille tarkoin harkituille tai tietokoneen ulottumattomiin jääneelle?
Joulukortti voi näinä maailmanaikoina olla tunnelmallinen, vaikka se olisikin sähköinen. Tottakai paperisessa tai itse tehdyssä kortissa on sitä jotain, mutta jospa niitä lähettäisi vain muutamille tarkoin harkituille tai tietokoneen ulottumattomiin jääneelle?
Paljastan jo etukäteen, että laitan omalle ystäväpiirilleni sähköisen kortin. Laitan toivotusten oheen myös muutaman laulunpätkän, jotka minulle merkitsevät joulua. Näin joulutervehdyksiini ei suotta suhrata paperia, ja tekstin lisäksi tervehdykseen yhdistyy musiikillinen ulottuvuus.
Kummitytön paketissa hyödynnettiin niin ikään Kirkko ja kaupunki-lehden kuvitusta. |
Jouluna kannattaa myös miettiä sen joulupöydän antimia. Syödäänkö perinteinen kinkku, vai kokeiltaisiinko lihatonta seitan-kinkkua sen sijaan? Entä mitä kaloja tarjoillaan alkupaloina? Mitä sanoo WWF:n kalaopas? Valitettavasti lukeudun itse perinteisen kinkun ystäviin, joten luultavasti possuparka kuuluu itseoikeutetusti joulupöydän kunniapaikalle. Asia on kuitenkin tiedostettu. Eettisyyteen voi pyrkiä asia kerrallaan.
Translation: It's Christmas time, but it's possible to make small things for the environment. Just use a teeny bit of imagination. I know everyone is going crazy shopping, decorating and gift-wrapping, so maybe just focus on the important part: what to eat during the holidays.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti