keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Henry Laasanen, pull your thumb out of your ass, right now.

Päivän biisi: PMMP - Viimeinen valitusvirsi

Henry Laasanen on olevinaan sosiologi ja jonkinlainen sosiaalisten normien ja käytäntöjen tutkija Jyväskylästä. Jos nimi ei vielä ole tuttu, kannattaa(ko?) herran hengentuotteita tarkastella vaikka täältä, ja muistaa seuraavan kerran kun tyypistä puhutaan, ettei anna yliopistotutkinnon häikäistä. 


Tekstin jälkimainingeissa juohtui mieleeni muutama kysymys:
Millaisina olosuhteiden uhreina Laasanen pitää miehiä?
Johtuuko tämä uhrikäsitys siitä, että Laasasella itsellään ei käy flaksi?
Mistä kumpuaa koko blogia leimaava järjetön halveksunta naisia kohtaan?

Laasasen ajattelunsa pohjaksi valitsema markkina-arvoteoria käsittelee mielenkiintoisia asioita, mikä varmasti on syy saamaansa huomioon ja julkisuuteen. Kukapa meistä ei haluaisi tietää, mikä on se salainen ainesosa X, joka laittaa tietyt naiset kiinnostumaan tietyistä miehistä, miksi jotkut naiset eivät kiinnostu, miten suhteet alkavat ja mikä on onnellisen, elämänmittaisen parisuhteen salaisuus. Jospa nämä mysteerit olisivat purettavissa kaikille ymmärrettävään muotoon, jospa vain näissä asioissa olisi jonkinlaisia kaavoja, josta kiinni saatuaan homma sujuisi kuin tanssi.


Laasasella tuntuu olevan ylipääsemätön ongelma koko naissukupuolen kanssa. Voin hyvin kuvitella, että ns. elävän elämän suomalaisnaiset vaikuttavat valjuilta, jos ihannenainen on American idol-tähti, josta Laasasella ei itse asiassa ole minkäänlaista moniulotteista käsitystä ja jonka hän olisi valmis naimaan, vaikka avioliittoon astelisi oikean naisen sijasta amerikkalaisen tuotantoyhtiön parrakas editoija ja Laasasen oma plasma-tv. Olisi hienoa, jos meille taviksillekin saataisiin joku editoimaan synkät hetkemme, itkumme, rasvaiset tukkamme, aiheettomat nalkutuksemme ja muut kauneus- ja luonnevirheet näkymättömiin.

No, herran kirjoituksille ei liene tarpeen antaa tämän suurempaa mainosta, sillä oma näkemykseni asiasta on se, että Laasanen on todellisuudesta vieraantunut, traumatisoitunut ikuiseksi teiniksi jämähtänyt epävarma mies, joka on pahoillaan siitä, että sai rukkaset vaikka kauniisti tyttöä ulos pyysi. Jos hänellä olisi tälle tutkimukselle muutakin pohjaa kuin katsomansa tositv-sarjat (Kulta, sinusta on tullut pullukka ja muita satuhäätyyppisiä ohjelmia) sekä Suomi24-keskustelupalstan kirjoitukset, saattaisi alkaa hivenen kiinnostaakin.

On rankkaa myöntää itselleen, että seksi- ja suhdemarkkinoilla aidot, mukavat ja leppoisat ihmiset menestyvät. Itse asiassa, eivät vain he. Myös joidenkin näkökulmasta kusipäiset rentut ja muut marginaaliryhmäläiset menestyvät, mutta kauneushan on katsojan silmässä ja suhteen osapuoliksi on tarjolla ja tyrkyllä niin monenlaista kombinaatiota, että lienee mahdotonta muotoilla näiden joukosta jonkinlaista teoriaa joka ei murentuisi hitusiksi heti, kun asiaa tarkastellaan mistä tahansa muusta kuin misogynistisestä näkökulmasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Winds of Change

 Hupsista. On tainnut kulua luvattoman kauan siitä, kun viimeksi sormet juoksivat näppäimistöllä. Yritän tavoittaa sen, mikä on viimeisten v...